Ajankohtaista

Seuraava asiantuntijapaneeli järjestetään 10.12.2009 klo 09-12.

Asiantuntijapaneeli 23.10.2009

ConnectPro-nauhoitus löytyy täältä: http://connect.humac.fi/p56886898/

Asiantuntijapaneeli 26.08.2009

Ensimmäinen asiantuntijapaneeli järjestettiin 26.08.2009 HCI Productions Oyn tiloissa Helsingissä. Tilaisuuteen oli myöskin mahdollista osallistua verkon kautta. Tilaisuus nauhoitettiin ja siihen on mahdollisuus palata osoitteessa http://connect.humac.fi/p82238035/.

Osallistujille lupasimme toimittaa yhteenvedon tapahtumasta sekä aineistoa ja linkkejä, joihin paneelissa viitattiin. Nämä aineistot löytyvät tämän sivun lopusta. Tuomme tänne lisää aineistoa sitä mukaa, kun sitä julkaistaan.

Paneelia varten kaikille ilmoittautuneille lähetettiin sähköpostilla etukäteen tutustuttavaksi kolme casea, joiden avulla haluttiin pohtia yhdessä seuraavia kysymyksiä

• Mitä ovat vertaistuotannon laadun erilaiset mekanismit - miten on pyritty takaamaan laatu vertaistuotetuissa materiaaleissa?
• Ketkä ovat vertaistuotannon laadun toimijat - ketkä osallistuvat laadun prosesseihin?
• Mitä ovat vertaistuotannon laadun työkalut - mitä työkaluilta edellytetään?

Vertaisella voidaan tarkoittaa

• valikoitua joukkoa, jolla on esim. senioriteettiä kokemuksen kautta tai pedagogisia taitoja loppukäyttäjään nähden, joiden takia heitä voidaan nimittää alan asiantuntijoiksi (Verohallinnon case),
• yksittäisiä työntekijöitä, joilla on tietoa viedä asiaa eteenpäin (Xerox case)
• peer production - user generated content - prosumer (Producer / conSumer) -> käyttäjän ja tuottajan välillä ei ole rajalinjaa

Laadun vertaistuotannon keskeinen haaste: Kuinka yhdistää vertaistuottamiseen liittyvä luovuus, vapaus, into, laadun edellyttämiin prosesseihin.

Case: Wikipedia

• Demokratian ongelma: ovatko kaikki mielipiteet tieteessä samanarvoisia? Wikipediassa kaikki ovat samanarvoisia. Voiko sitä kautta päästä lähemmäs absoluuttista totuutta? Korkeakouluopetuksessa täytyy kuitenkin huomioida, ettei kaikkien Wikipediassa keskusteluun osallistuvien pohjatiedot ole samalla tasolla.
• Kieliversiot aiheuttavat tiedon löytämisen vaikeutta, mutta toisaalta niiden kautta saadaa rikkautta pienille kieliryhmille. Englanti käytetyin kieli, mutta muillakin kielillä on paljon aineistoa.
  • kielitaidon merkitys korostuu entisestään opetuksessa
• Vaikka käyttäjäluvut ovat suuria todellisia tiedontuottajia aika vähän.
• Miten altistetaan yksilöiden koottu tieto yhteisön laadun varmistamiseksi?
• Täytyykö tiedon olla valmista, kun se julkaistaan? Ensimmäinen julkaisu voi myöskin olla avaus keskustelulle, josta syntyy prosessi. Onko Wikissä jokin joskus valmis?
• Lähdemerkinnät ovat usein hyviä wikissä.
• Wiki-kulttuuri kehittyy varsin hitaasti Suomessa.
• Wikissä voi olla helpompi tuoda esiin hiljaista tietoa ja taitoa, kun tiedon ei tarvitse valmista.
• Opetuksessa haasteena on uskallus tuoda julkiseksi oma osaaminen - Jos jokin on avoimena esillä, se on myöskin avoimen keskustelun kohteena.
• Voiko Wikipediaan luottaa, kun tieto on vertaistuottajien tekemää?
  • Tieteellisessä työssä voi pitää lähtökohtana, mutta ei absoluuttisena totuutena
• Wikipedian laadun kannalta tärkeät mekanismit
  • näkyvissä oleva historia - onko tieto laadukkaampaa, jos 100 on kommentoinut?
    • täytyy kuitenkin huomioida, että eri aloilla on erilaisia toimintamalleja
  • selvä struktuuri olemassa, johon tietoa voidaan suoraan tuottaa
  • automaattiset linkitykset
  • hakusanat, hakukoneet

→ Teknisessä laadussa kyseessä on sellaisia asioita, jotka liittyvät millaisia ominaisuuksia wikiin liittyy esim. automaattiset linkitykset,

→ Toiminnallisessa laadussa taas vuorostaan luotettavuuteen yms.

Artikkeleita wikipediasta

Tutkijat: Wikipedia-yhteisön sisällä jyrkkä luokkajako

29.8.2009 Helsingin Sanomat julkaisi uutisen "Wikipedia saa suitset - enää kenen tahansa kirjoitus ei tule julki". Artikkelin mukaan "Nyt englanninkieliseen - eli käytetyimpään - Wikipediaan on tulossa muutos, joka lisää kontrollia kirjoituksiin elossa olevista ihmisistä. Kokeneista Wikipedian tekijöistä muodostetaan editoijien ryhmä, joista jonkun pitää hyväksyä kirjoitus ennen sen julkaisua."

Case: The Finnish Tax Academy (Vero-opisto)

• Oppimistavoitteisiin sidottua verkko-opetusta.
• Versioiden ja pilotin kautta hyväksytty versio.
• Olemassa oleva rakenne helpottaa tuottamista, mutta toisaalta se antaa rajoituksia.
• Riittävä resurssien allokointi.
• Mielenkiintoinen idea: asiantuntijat mukana tuottamassa ja samalla oppimassa.
• Kuinka sitoutetaan aidosti ihmiset tuottamaan yhdessä?
• Mikä on muuttunut 20-30-vuodessa, kun tuotanto on siirretty verkkoon?
  • nyt: laaja joukko sisällöntuottajia - ennen: yksi pääkirjoittaja, 10 asiantuntijaa
  • nyt: vertaiset ottavat vastuun pedagogisesta suunnittelusta - ennen: pääkirjoittaja
• Vero-opistossa suoritetaan arvioinnit ennen, aikana, jälkeen sekä vaikuttavuusarviointi, jossa mukana osallistujat ja esimiehet
• Laadun kannalta myöskin tärkeää käyttää ulkopuolisia apuja, kun organisaatiosta puuttuu tietoa/taitoa.
• Verkkokurssilla opettajan opas - usein se unohtuu tehdä, vaikka kaikkien painettujen kirjojen mukana tulee omat oppaansa. Muilla opettajilla haasteita aineiston käytössä.
• Oppilaitos puolella: pitääkö jokaisen opettajan tehdä omat materiaalinsa?
  • Pitäisikö enemmänkin auttaa opettajaa vertaisten avulla löytämään ajankohtaiset hyvät aineistot ja keskittymään opetuksen haasteisiin?
  • Voiko opettaa toisen tekemistä kalvoista? Jokaisella on oma tulkintansa esim. opetuksessa käytössä olevista kirjoista.

• Voiko anonyymisti tuottaa oppimateriaalia organisaatiossa? Voisiko anonymiteetti tuoda vapautta tekemiseen? Tämä tietenkin vaatii kovaa luottamusta.
• Avoimessa sisällöntuotannossa on tärkeää pienien aihioiden ja moduuleiden teko.
  • Tärkeää osata muodostaa niistä oikeanlaisia kombinaatioita.
  • Laatua pitäisi olla siis sekä yksittäisissä komponenteissa että kombinaatiossa. 
  • Paljon on tehty aihioita ja komponentteja, mutta ne ovat hajallaan Internetissä.
    • tulevaisuuden materiaalipankki  - rate your learning object - voisi antaa mahdollisuuden aihioiden parempaan käyttöön.
• Ilmiöpohjainen opetus - vertaistuotannolla voisi olla paljon annettavaa.
  • Oppiaine rajat pyritään hävittämään. Eri oppiaineiden kannalta tutkitaan samaa ilmiötä. 
• Myös opiskelijat tuottavat itse oppimateriaalin.
  • Knowledge sharing by learning
  • Oppijat tarkastelevat myöskin ilmiöitä oman viitekehyksensä / aineiston yms kautta. Oppijat pystyvät rikastamaan aineistoa ihan toisesta näkökulmasta. 
• Teemmekö vanhaa vertaistuotannon mallia - Digital Natives ymmärtää tietoa/yksityisyyttä/jakamisen eri tavalla kuin tämä vanha sukupolvi.
  • Hyvä kuitenkin huomioida, että nuorissakin oppijoissa on "konservatiiveja".
  • Nuorten tvt perusvalmiuksien varmentaminen tärkeää.
• Vertaistuotannossakin alkuun eri asiat ovat olleet tärkeitä esim. määrä menee laadun edelle.
  • Syntyykö vaativia kuluttajia/käyttäjiä/asiakkaita?
  • Kriittinen medialukutaito - kriittinen mediankirjoittamistaito
  • Olemmeko tottuneet vaatimaan laatua vain maksettaville tuotteille? Miten käy ilmaisjakelussa oleville aineistoille?

Referee-palvelu

Case: Eureka at Xerox

• Tekninen dokumentataatio ei pysynyt laitteiden markkinoille tulon mukana.
• Validointimekanismit tärkeitä.
• Korkea luottamus ja arvostus vertaisiin.
• Teksti-, kuva-, monimediapohjaisuus
  • Jokaisella on vähän erilainen tapa oppia
• Työvälineiden helppokäyttöisyys on tärkeää.
  • Helpottaa myöskin laatuun liittyvien mekanismien käyttöön otossa.

ITK junior-hankkeessa tutustuttiin tällä hetkellä kouluissa olevia didaktisia tivi:n ja sosiaalisen median malleja on käytössä. Linkin kautta pääset tutustumaan koulujen toteutuksiin.
  

Yhteenveto

Aluksi käsittelimme kolmea casea ja näiden kautta tuli esiin tulleita dimensioita, joita tulemme käsittelemään jatkossakin. 

1. Mitä on vertaistuotannossa tekninen laatu, mitä on toiminnallinen laatu?
2. Yksilötiedon altistaminen yhteisötiedoksi - mikä on se mekanismi/prosessi?
3. Meidän täytyy ymmärtää että vertaistuotannossa emme käsittele valmista tuotetta vaan prosessin vaiheessa olevaa tuotetta. Vertaistuotannon laadussa käsittelemme pääasiassa siis prosessin laatua.
4. Vertaistuottannon laadusta puhuttaessa täytyy ottaa huomioon myöskin oppimisprosessin ja laadun prosessin keskinäiset rajapinnat, niiden erot ja yhtäläisyydet.
5. Meidän täytyy huomioida puhutaanko yksittäisten oppimisobjektien, tietoelementtien vai kombinaatioiden laadusta.
6. Elementin ja kombinaation laadussa on erilaiset näkökulmat.
7. Kombinointi mahdollistaa myöskin ilmiöpohjaisen opetuksen eli on mahdollista miettiä uudella tavalla kuinka vertaistuotannolla voidaan lähestyä uuden tyyppisiä alueita ja se mahdollistaa ilmiöiden tarkastelun erityyppisistä näkökulmista / lähtökohdista ja antaa siten jouhevuutta.
8. Laadun ennakkoehtona näyttää olevan luottamus ja arvostus. Luottamus siten, että tuottaessani verkkoon jotain, en tule kaltoinkohdelluksi, kiusatuksi tai painostetuksi jne. Arvostus on yhtä tärkeää tai tärkeämpää kuin raha esim. Xeroxin case.

Seuraava asiantuntijapaneeli

Seuraava asiantuntijapaneeli järjestetään syys-lokakuun vaihteessa.

Aiheena silloin ovat laatumääritteet ja kriteeristöt

Laatuun liittyvät tapahtumat

Eurooppalainen eOppimisen laatukonferenssi Helsingissä 24.-25.9.2009 - ks. http://www.efquel.org

DCL -konferenssiHämeenlinnassa 3.-4.11.2009

Caset

Manolo on espanjalaisen IAVANTE-instituutin toteuttama vertaistuotannon pilotti, jossa englanninkielen opetusta on rikastettu sosiaalisen median työvälineillä ja työmetodina on käytetty vertaistuotantoa. Kurssin aikana sekä opettajat että oppilaat osallistuvat aineiston tuotantoon omissa vertaistuotannon piireissään. Lopputuloksena oppilaiden ryhmät ovat kehittäneet itselleen avataret, jotka ovat vuorovaikutuksessa Manolo nimisen opettajan kanssa. Manolo on opettajien ylläpitämä avatar.

Manolo casesta julkaistiin lyhyt artikkeli SeOppi -lehdessä keväällä 2009. Artikkeli on kirjoitettu ennen pilotin päättymistä ja tulemme päivittämään artikkelin pilotin arvioinnin päätyttyä. Alkuperäisin artikkelin voit lukea täältä.

Critical Care Advanced Training for Nurses on myöskin IAVANTEssa toteutettu pilotti, jonka tarkoituksena on testata vertaistuotannon laadun malleja. Pilotissa erilaisissa hätätilanteissa hoitajina toimivat henkilöt kehittävät vertaistuotannon avulla yhteisen teoreettisen opetusaineiston sekä keksivät face-to-face opetusta varten esimerkkitilanteita. Tarkemman kuvauksen pilotista löydät QMPP-hankkeen sivuilta.

Aineistoja

QMPP-hankkeen toisessa työpaketissa kevään 2008 aikana tehtiin laajempi selvitys vertaistuotannon sen hetkisestä tilanteesta. Raportin pääkirjoittaja on Ari-Matti Auvinen.

Setting of the Scene raportti

Ari-Matti Auvinen luennoi EDULEARN 2009 -konferensissa heinäkuun alussa aiheesta eOppimisen vertaistuotanto ja laadunhallinnan haasteet. Konferenssia varten hän kirjoitti aiheesta artikkelin, jossa käsitellään millaisia tukimuotoja tarvitaan, jotta vertaistuotannon laatu voitaisiin vahvistaa ja todentaa.

EDULEARN 2009 artikkeli

Esa Haajanen teki kesän 2009 aikana diplomityönsä aiheesta "Teknisten dokumenttien vertaistuotanto Just-In-Time -periaatteella", jonka Ari-Matti Auvinen ohjasi. Oheisessa liitteessä on koosteena mielenkiintoisia otteita työstä.

OTTEITA DI Esa Haajasen diplomityöstä "Teknisten dokumenttien vertaistuotanto Just-In-Time -periaatteella" (Lappeenrannan teknillinen yliopisto, 2009)