Skip to end of metadata
Go to start of metadata

Työpaja 2a ja 2b: Oppimisen lupaavimmat menetelmät ja trendit

1. kierros:

Mitkä oppimisen menetelmät ja trendit ovat lupaavimpia? Mitä oppimisen menetelmiä pitäisi suosia erityisesti ja miksi?

Mitä esimerkkejä voit nimetä toimivista menetelmistä eri konteksteissa? Mikä on erityisen hyvää, mitä kehitettävää?
Onko tiedossasi koosteita/käsikirjoja menetelmistä ja niiden soveltuvuudesta eri konteksteissa? (esim. LeMill ja wikipedia) 

  • Internet tuonut tiedon ihmisten eteen: miten erotetaan olennainen ja vältetään tietoon hukkuminen? Miten rakentaa paketteja, jotka suodattavat tietoa ja ohjaavat tiedonhakua? Sekä välineitä, joilla tiedonhakua ja käsittelyä helpotetaan ja toisaalta kasvatetaan ihmisiä tässä toiminnassa.
  • Esim. Tutkiva oppiminen ohjaa tiedon yhteiseen jalostamiseen, oleellisen tiedon pohdintaan
  • Ammatillisen kehittymisen näkökulmasta huippuosaaminen kehittyy ongelmakeskeisen ja tutkivan oppimisen avulla. Oppiminen tulisi kyetä organisoimaan siten, että oppiminen olisi ongelmalähtöistä. Myös simulaatio-oppiminen on vahva trendi.
  • Tiedon sirpaleisuus ongelma. Onko yrityksen tarve tuottaa sisältöä vai rakentaa järjestelmiä? Miten helppokäyttöistä teknologiaa myydään eteenpäin kansainvälisesti? Verkko-oppiminen on kuluttajapuolella edelleen hyvinkin yhdensuuntaisia, eivätkä tue ongelmalähtöistä oppimista välttämättä (esim. massaluennot, video-opetus).
  • Aiemmin on ollut suosiossa erilaisia malleja, joiden on todettu tukevan oppimista (PBL, vastavuoroinen opettaminen, tutkiva-oppiminen jne.)
  • Ongelmat ovat niin suuria, että ne pitäisi ennen ratkaista, ennen kuin mallit voisivat ylipäätään toimia. Suurin ongelma on toimintakulttuuri. Hienoja ratkaisuja ei osata hyödyntää halutulla tavalla. Toiminakulttuuri vaatii remonttia. Opettajan aktiivisuus ja motivaatio on tärkeässä asemassa.
  • Miten oppilaitosta tai yritystä johdetaan, joka pyrkii uudenlaiseen oppimis- ja opetuskulttuuriin. Näytetään pienin askelin, mikä on erilaisten mallien konkreettinen hyöty.
  • Olisi hyvä nostaa menestyneitä ja onnistuneita esimerkkejä. Kun kollegat näkevät onnistuneen hankkeen, muutkin uskaltavat ottaa järjestelmiä käyttöön. 
  • Sisällöt suuressa merkityksessä, että oppijat innostuvat (sisältöjen tulee olla "kivaa").
  • Malleja on, mutta niiden soveltaminen on kontekstisidonnaista!
  • Ideologiat ovat malleja tärkeämpiä. Mutta malleja, kehikkoja tarvitaan tukemaan. Mallista, jos sitä käytetään soveltaen.
  • Mikä on kannuste opettajilla siirtyä käyttämään uusia menetelmiä ja välineitä?
  • Mitä eroa on mallien ja ideologien soveltamisella kouluissa, yliopistoissa ja yrityksissä?
  • Henkilöstöohjaus ratkaisevassa asemassa.
  • Oppimaan oppimista pitäisi korostaa jo ala-asteesta asti, mutta myös yritysten henkilöstökoulutuksessa. Tärkeää omistajuus omaan oppimiseen.
  • Koulut ovat massojen koulutuslaitos, voi olla vaikeakin soveltaa erilaisia malleja - ainakaan ilman teknologiaa, jonka avulla voisi hajauttaa toimintaa oppilaiden keskuuteen.
  • Pedagoginen johtajuus tärkeässä asemassa.

2. kierros:

Mitkä menetelmät tulevat yleistymään; miten parhaat oppimisen ja opetuksen käytännöt levitetään laajalti?

  • Pelaamalla oppiminen
  • Vahingossa oppiminen: huomataan, jos oppija on innostunut
  • Tarvelähtöinen oppiminen tärkeää ja varmasti nousussa, kun uutta opittavaa tulee eteen odottamatta, maailman muuttuessa. 
  • Arviointi ohjaa hyvin vahvasti oppimistoimintaa
  • Lupaavat menetelmät voisivat liittyä kiinnostavaan
  • Osallistavat ja aktivoivat menetelmät tulevat leviämään, ..
  • Omaehtoinen oppiminen: itse hankittava taidot --> tarvelähtöisyys!
  • Miten syrjäytyvät saadaan mukaan? Ohjaajalla / opettajalla tärkeä rooli!
  • Käytettävyys olennaista, että yhä useampi pysyy mukana!
  • Opettaja ohjaajana, ei välttämättä tarvetta olla teknologian asiantuntija! Opettajan tulisi ymmärtää uudenlainen roolinsa.
  • Kontrollia vaaditaan, jäsentämään "ohjattu vuo".
  • Interaktiiviset valkotaulut: menty teknologia edellä. Esimerkki teknologiasta, joka on niin vaikea käyttää, että se jää käyttämättä.  Toimintakulttuuri laahaa perässä.
  • Kulttuurin muutos on aina hitaampaa kuin teknologinen muutos.

Käytänteiden levittäminen kansallisesti ja kansainvälisesti:

  • Hyvä päästä kontaktiin opetusviranomaisten kanssa, esim. kustantajien kautta
  • Sosiaaliset kontaktit erittäin tärkeitä, jotta hyviä käytänteitä saadaan levitettyä; "It's all about who you know" (myös konferenssit)
  • Eu hankkeet ym.

3. kierros:

Sovellusalueet ja osaaminen: mitä osaamisvajeita meillä on? Mitkä tekijät vaikuttavat menetelmien kehitykseen ja käyttöönottoon?

- esim. pedagogisista käsikirjoittajista pulaa (esim. pelien kehittämisen suhteen)

  • Älytaulujen osalta yksi ongelma on hyvien sähköisten toimintaympäristöjen käyttö niiden taustalla ja tukena
  • Missään ei kiinnitetä julkisesti huomiota tarpeeksi siihen, että oppilaat ovat hyvin erilaisessa asemassa sosiaalisilta taidoiltaan ja siten myös sosiaalisen median käytössä. Toisaalta fyysisesti ja toisaalta henkisesti.
  •  Maailma sirpaloituu, mutta toisaalta ei olla enää paikkoihin sidottuja: erityisryhmät voivat löytää vertaisia
  • "Sosiaalinen media monopolistaa sosiaalisuutta"
  • Tarvitaan erilaisia oppimisympäristöjä, jotka tukevat erilaista oppimista, erilaisia oppijoita.
  • Osallistujan mielestä ala-aste tulisi olla teknologiavapaa - tai ainakin vapaampi ympäristö, jos kouluissa ei osata soveltaa teknologiaa oikealla tavalla.  Eli teknologia ei saisi olla ainoa ympäristö, jossa toimitaan sosiaalisesti. Sosiaalisten taitojen kehittäminen voi tapahtua myös ilman teknologiaa, ja tätä tulisikin kehittää.
  • ePortfoliot ja PLE:t voisivat olla tärkeitä, jopa oppimisalustoja tärkeämpiä järjestelmiä 

Osaamisvajeita

  • Teknologiaa käytetään vanhoin metaforin (esim. materiaalivarastona), eikä osata yhdistää oppimisen malleihin eikä ideologioihin. Valtaosa opettajista voi olla aika pihalla.
  • Viestimisvaje: ei tiedetä mitä pitäisi kehittää.
  • Trendien mukana voi olla vaikea pysyä
  • Maailma on paljon kompleksimpi, miltä se näyttää - monesti sitä pyritään yksinkertaistamaan (esimerkiksi yritysten strategisissa malleissa yms.)
  • Peruskoulun konservatiitisuuden tae: usein koulu on aivan sama kuin omassa lapsuudessa - opettajat opettavat niin kuin aiemminkin on opetettu; opettajat ovat usein tykänneet koulusta ja siitä toimintakulttuurista.


Write a comment…